Faskia - kudos, joka pitää kehon koossa

Faskia on uskomattoman joustava ja dynaaminen kudos, joka jatkuvasti mukautuu päivittäisten toimintojemme ja elämäntyylimme mukaan. Se ympäröi kaikkia kehon kudoksia ja sillä on keskeinen rooli terveydellemme ja liikkumiskyvyllemme. Syvällisempi ymmärrys faskiasta voi auttaa meitä hallitsemaan ja tehostamaan terveyttämme ja liikkumiskykyämme.

Muun muassa venyttelyn ja kiertojen avulla faskia voi levittää nestettä kaikkiin kudostemme osiin.

Mitä faskia on?

Faskiamme koostuu kollageenista, elastiinista ja retikuliinista ja ympäröi kaikkia kehon kudoksia – mukaan lukien lihaksia, luita, jänteitä, elimiä ja veri- ja imusuonia. Faskia muodostaa kitkaa vähentäviä kerroksia, jotka antavat rakenteen ja tuen koko kehollemme. Yhdessä jänteiden ja nivelsiteiden kanssa nämä kudokset varmistavat, että kehosi toimii yhtenäisenä kokonaisuutena, sisältäen sekä voimaa että joustavuutta. Jänteet sitovat lihaksia luihin ja nivelsiteet vakauttavat niveliä.

Kun tietty kehomme alue altistuu kuormitukselle, faskia jakaa paineen koko kehoon vaurioiden minimoimiseksi. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä tensegriteetti. Tämä tarkoittaa, että jännitteet tietyssä kehon osassa voivat vaikuttaa muihin kehon osiin (3). Faskia pyrkii ylläpitämään kehon luonnollista tasapainoa ja toimii myös tärkeänä viestintäverkostona hermosignaalien välittämisessä. Lyhyesti sanottuna faskia on keskeinen osa terveyttämme ja kehomme toimintaa.

Mikä on faskian tehtävä?

On olemassa sekä pinnallista että syvää faskiaa. Faskian rakenne vaihtelee riippuen siitä, missä se kehossa sijaitsee. Pinnallinen faskia sisältää monia elastisia kuituja, pääasiassa kollageenia, elastiinikuituja ja rasvakudosta, jotka antavat sille vetolujuuttaa ja elastisuutta. Syvä faskia koostuu myös kollageenista ja elastiinista, mutta sillä on vähemmän elastiinikuituja ja sen kollageenikuidut ovat rinnakkain. Tämä antaa syvälle faskialle korkean vetolujuuden ja tekee siitä kehon liikkeisiin sopivan. Lisäksi se sisältää soluja kuten myofibroblasteja, fibroblasteja ja endoteelisoluja, sekä hyaluronihappoa, joista on apua faskian ja lihasten joustavuudelle (3).

Oletko koskaan ajatellut valkoisia osia appelsiinilohkojen ympärillä? Samalla tavalla kuin appelsiinin valkoiset kuidut luovat järjestäytyneitä osioita pitääkseen mehun paikallaan, faskia muodostaa suojaavat peitteet yli 600 lihaksellemme ja 206 luullemme. Se toimii kolmiulotteisena rakenteena, joka sekä erottaa että yhdistää kehon eri osat.

Faskian neljä osaa

Pinnallinen faskia: ohut kerros löyhää sidekudosta suoraan ihon alla.

Syvä faskia: ympäröi yksittäisiä lihaksia, luita, jänteitä, rustoa ja hermoja.

Parietaalinen faskia: sijaitsee tiettyjen kehon onteloiden reunoilla, esimerkiksi lantionalueella.

Viskeraalinen faskia: ympäröi vatsaontelon elimiä, keuhkoja ja sydäntä.

Faskiaa on sekä pinnallisena että syvänä faskiana ja sen rakenne vaihtelee riippuen siitä, missä se kehossa sijaitsee.

Ovatko faskia ja sidekudos sama asia?

Faskia on sidekudosta, joka ympäröi kehoamme verkostona ilman alkua tai loppua. Tänä päivänä faskian tutkimusta tehdään intensiivisesti tarkoituksena lisätä ymmärrystä ja tietämystä kehon toiminnoista ja siitä, miten faskia vaikuttaa terveyteemme. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että faskialla on suurempi rooli hyvinvoinnissamme kuin aiemmin on luultu, mikä voi johtaa uusiin oivalluksiin ja menetelmiin kivun ja särkyjen hallitsemiseksi (1).

Mitä tapahtuu, kun faskia ei toimi oikein?

Kun faskia on terve, se on rento, joustava ja mukautuu liikkeisiisi. Sen sijaan vahingoittunut faskia voi jäykistyä ja kiristyä muiden kudosten kuten lihasten ympärille, mikä voi johtaa heikentyneeseen verenkiertoon, kipuun ja rajoitettuun liikkuvuuteen. Tällä hetkellä faskiaa tutkitaan paljon ja sitä miten se vaikuttaa pitkäaikaiseen kipuun kehossa, kuten krooniseen selkäkipuun, niskakipuun, kantakalvon tulehdukseen (Plantarifaskiitti) ja viikinkitautiin eli kämmenen kalvokutistumaan (Dupuytrenin kontraktuura) (2, 3). Lisätutkimuksia aiheesta kuitenkin tarvitaan vielä.

Jäykän faskian syyt

• Runsas istuminen
• Huono ryhti
• Pitkäaikainen stressi
• Liian vähäinen nesteiden saanti
• Virheellinen kuormitus
• Toistuvat liikkeet
• Luonnollinen ikääntyminen

Näin pidät faskiastasi huolta

Faskiaamme vaikuttaa se miten elämme elämäämme – aina siitä, kuinka nukumme ja syömme siihen, miten harjoittelemme ja hallitsemme stressiä. Aiemmat vammat tai elämän tapahtumat voivat myös vaikuttaa faskiaan, ja ongelmat voivat ilmaantua monia vuosia alkuperäisen tapahtuman jälkeen.

Katkaise negatiivinen kierre:
Jos koet ongelmia faskiassasi, ensimmäinen askel on tunnistaa perimmäinen syy ja sen jälkeen yrittää katkaista kierre ja tehdä muutos. Vaikuttaako sinuun ehkä pitkäaikainen stressi, runsas istuminen tai huono ryhti?

Vaihtelu ja liikunta:
Faskia hyötyy liikkeen intensiteetin, keston ja suunnan vaihtelusta. Kompression, venytyksen ja kiertoliikkeen avulla faskia voi levittää nestettä kaikkiin kudostemme osiin. Vaihtelu harjoittelussa ja kuormituksessa on näin ollen tärkeää. Faskia reagoi paineeseen, joka syntyy esimerkiksi käsillä painamalla tai foamrollerin avulla. Mutta myös pilates ja jooga, erityisesti yinyoga, ovat hyviä tapoja treenata ja aktivoida faskiaa.

Palautuminen on tärkeää:
Faskia tarvitsee runsaasti lepoa palautuakseen ja toipuakseen kuormituksesta. Lepo ja syvä uni ovat tärkeitä sekä se, että antaa parasympaattiselle hermostolle tilaa aktivoitua. Parasympaattinen hermosto auttaa sekä kehoamme että faskiaamme rauhoittumaan, lepäämään ja palautumaan.

Nykypäivänä faskiaa voi hoitaa myös eri hoitomuotojen avulla. Näitä ovat esimerkiksi hieronta ja hoidot erityisten faskian hoitoon tarkoitettujen välineiden avulla. Faskiahoidossa käytetään eri tekniikoita faskian pehmentämiseksi ja sen liikkeen lisäämiseksi, rentoutumiseen ja parantamaan nestevirtausta.

3 harjoitusta faskialle

1. Aurinkotervehdys

• Aloita seisomalla suorassa, ojenna kädet taakse ja avaa rintakehä. Taivuta sen jälkeen eteenpäin ja yritä yltää lattiaan. Nosta pää ja suorista selkä, mutta pidä kädet lattiassa. Vie vasen jalka pitkälle taakse ja sen jälkeen oikea niin, että olet lopulta lankkuasennossa. Koukista kädet ja laske kroppa lattiaa kohti. Nosta yläkroppa ja taivuta päätä varovasti taaksepäin. Laske yläkroppa alas. Nosta peppu ylös kohti kattoa niin, että painosi on käsiesi ja jalkojesi varassa. Pidä selkä suorana ja anna pääsi levätä käsien välissä. Astu jaloilla käsien luokse ja nouse ylös alkuasentoon. Toista.

2. Jalkojen takaosan venytys

• Seiso jalkojen etuosat rullalla olevan joogamaton tai vaikka pyyhkeen päällä. Pidä kantapäät lattiassa ja anna varpaiden osoittaa suoraan eteenpäin. Taivuta eteenpäin suoralla selällä niin pitkälle kuin pystyt. Sen jälkeen ala hitaasti tallustamaan paikoillaan koukistamalla yksi polvi kerrallaan ilman, että kantapäät nousevat lattiasta. Pidä katse lattiassa ja anna lantion liikkua luonnollisesti. Koukista molempia jalkoja 6–10 kertaa vuorotellen.

3. Käsien ja selän venytys

• Seiso jalat leveässä haara-asennossa ja pidä kiinni jostain vakaasta edessäsi, esimerkiksi tuolin selkänojasta. Taivuta eteenpäin suoralla selällä niin pitkälle kuin pystyt samalla kun annat käsiesi levätä tuolilla tai vastaavalla edessäsi. Anna lantion liikkua hitaasti ja pehmeästi puolelta toiselle ilman, että koukistat polvia. Tee liike 6–10 kertaa molemmille puolille.

Lähteet:

1. Bruno Bordoni, Navid Mahabadi, Matthew Varacallo. 2023. Anatomy, Faskia. (Viitattu 2024-08-15)
2. Flemming Kondrup, Nathaly Gaudreault, Gabriel Venne. 2022. The deep fascia and its role in chronic pain and pathological conditions: A review. (Viitattu 2024-08-15)
3. Tom George, Orlando De Jesus. 2023. Physiology, Fascia. (Viitattu 2024-08-15)