Tämän vuoksi sairastumme - totuudet ja myytit

Talvikuukausina voi tuntua siltä, että flunssa kiertää vuorotellen kaikilla, ja siitä on monia teorioita, mikä saa meidät sairastumaan. Mutta mitkä niistä ovat totta ja mitkä myyttejä? Ota selvää täältä!

Kylmä ilma sairastuttaa
Lapset tartuttavat enemmän kuin aikuiset
Käsienkuivaimet levittävät tartuntoja
Stressi lisää sairastumisriskiä
Virukset leviävät kylpyvedessä

Nainen pitää kuumemittaria kädessään.

Kylmä ilma sairastuttaa

Epätosi. Talvikuukausina ilma on kylmää ja ilmankosteus on alhainen, mitkä uusimpien tutkimusten mukaan näyttävät olevan täydelliset olosuhteet viruksille. Tämä on yksi syy siihen, miksi sairaudet kuten flunssa ja influenssa ovat usein kausiluonteisia ja saavuttavat huippunsa talvikuukausina. Toinen syy on, että viihdymme sisätiloissa kylmällä säällä, mikä tarkoittaa, että virukset leviävät nopeammin ihmisten kesken. Kylmä itsessään ei kuitenkaan tee meitä sairaaksi, vaan se, että viruksilla on paremmat olosuhteet lisääntyä.

Lapset tartuttavat enemmän kuin aikuiset

Totta. Ei ole sattumaa, että kaikenlaiset virukset ja bakteerit leviävät vauhdilla päiväkodeissa ja kouluissa talvella. Syy siihen, että lapset tartuttavat enemmän kuin aikuiset, liittyy yksinkertaisesti heidän käyttäytymiseensä sairastaessaan. On vaikea saada pieniä lapsia esimerkiksi aivastamaan ja yskimään hygieniasääntöjen mukaisesti.

Käsienkuivaimet levittävät tartuntoja

Totta. Tutkimukset osoittavat, että julkisten WC-tilojen käsienkuivaimet voivat edistää virusten leviämistä (1). Syy tähän on, että ilma nostaa mahdolliset virushiukkaset käsistäsi ilmaan, mistä ne voivat helpommin päätyä suuhun ja nenään. Turvallisuuden vuoksi on parempi käyttää käsipyyhettä tai talouspaperia.

Virukset leviävät kylpyvedessä

Epätosi. Kun esimerkiksi flunssa, influenssa tai koronavirus päätyy veteen, se leviää nopeasti, ja saamme sitä niin pienen pitoisuuden, ettei se riitä sairastuttamaan meitä. Niin kauan kuin pidät etäisyyttä muihin, voit huoletta uida.

Stressi lisää sairastumisriskiä

Totta. Stressi, erityisesti pitkäaikainen stressi, voi heikentää immuunijärjestelmäämme ja tehdä meistä alttiimpia infektioille. Kun kehon stressijärjestelmä aktivoituu, paranemista ei priorisoida, eikä myöskään immuunijärjestelmää. Pyri siis pitämään stressitasosi hallinnassa ollaksesi vastustuskykyisempi viruksille ja infektioille.

C-vitamiini auttaa flunssaan

Osittain totta. Tällä hetkellä ei ole tutkimuksia, jotka todistaisivat, että C-vitamiinihoito voisi parantaa jo alkanutta flunssaa. Sen sijaan on todistettu, että C-vitamiini on tärkeää immuunijärjestelmän normaalille toiminnalle. On myös tutkimuksia, jotka viittaavat siihen, että C-vitamiinin säännöllinen saanti pitkällä aikavälillä voi ehkäistä flunssaa ja lyhentää sairausaikaa (2). Täydennä siis ruokavaliotasi C-vitamiinipitoisilla ruoilla, kuten sitrushedelmillä, paprikoilla ja ruusukaalilla. Voit myös varmistaa sen saannin joustavalla ravintolisällä, kuten esimerkiksi tableteilla tai jauheella.

Ruokavalio vaikuttaa immuunijärjestelmään

Totta. Jopa 80 % kehon immuunijärjestelmästä sijaitsee suolistossa, joten syömämme ruoka vaikuttaa merkittävästi terveyteemme. Jotta suolistofloorasi olisi terve, tulisi sinun syödä runsaasti vihanneksia, täysjyvätuotteita, palkokasveja ja maitotuotteita, jotka sisältävät maitohappobakteereja. Voit myös täydentää ruokavaliotasi probioottisella lisäravinteella, joka sisältää hyviä bakteereja suolistolle. Varmista myös riittävä D-vitamiinin, sinkin ja seleenin saanti, sillä nämä edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.