Miten ikä vaikuttaa muistiin ja aivoihin?
Vanheneminen vaikuttaa aivoihin ja kognitiivisiin kykyihimme, erityisesti muistiin ja kieleen. Tässä artikkelissa voit lukea lisää siitä, miten aivomme ja muistimme muuttuvat ikääntyessämme.
- Miten aivot muuttuvat vanhetessa?
- Muisti
- Kognitiiviset sairaudet ja ikääntyminen
- Huolehdi muististasi
- Aineet, joilla on positiivisia vaikutuksia ikään ja muistiin
Liikkuminen on tärkeää terveydelle.
Miten aivomme muuttuvat vanhetessa?
Kuten muu kehomme, myös aivomme muuttuvat ikääntyessämme. Aivojemme koko pienenee noin yhden prosentin vuodessa. Tämä koskee erityisesti aivojen muistikeskusta, hippokampusta, mikä selittää, miksi muisti heikkenee vanhetessa. Hippokampus yhdistää eri muistojen yksityiskohdat ja tietää, missä aivojen osassa ne ovat tallennettuina. Tämä alue sijaitsee keskellä aivoja ja on tärkeä monelle muistamisen osa-alueelle. Aivosolujen määrä vähenee ikääntyessä ja aivot kutistuvat. Vaikka monet muistin toiminnot säilyisivätkin hyvinä vanhetessa, kognitiivisten sairauksien riski kasvaa iän myötä.
Muisti
Muisti jaetaan yleensä pitkä- ja lyhytkestoiseen muistiin. Lyhytkestomuistia käytämme jatkuvasti, koska se muistuttaa meitä siitä, missä olemme, mitä juuri teimme, mitä aiomme tehdä seuraavaksi ja mitä olemme tekemässä. Nämä muistot muodostuvat jatkuvasti ja unohtuvat nopeasti. Toimiva lyhytkestomuisti vaatii otsalohkon ja päälakilohkon yhteistyötä. Pitkäkestomuisti sijaitsee puolestaan hippokampuksessa, aivojen keskellä. Pitkäkestomuisti jaetaan kahteen osaan: implisiittiseen muistiin, joka tallentaa harjoittelun avulla opitut taidot, ja eksplisiittiseen muistiin, jota käytämme muistaaksemme faktoja tai tapahtumia (1).
Erilaiset muistijärjestelmämme:
- Toimintamuisti
- Havaintomuisti
- Lyhytkestomuisti, tässä erotellaan yleensä työmuisti ja primaarimuisti
- Semanttinen muisti
- Episodinen muisti
Kognitiiviset sairaudet ja ikääntyminen
Vanhetessa voi olla vaikeampaa muistaa asioita, kuten mihin laitoin avaimet tai puhelimen. On vaikea erottaa, johtuuko tämä normaalista iän myötä heikentyvästä muistista vai sairaudesta. Tilapäinen muistin heikentyminen voi johtua esimerkiksi unen puutteesta tai stressistä. Jos muisti ei parane levon ja rentoutumisen jälkeen, on tärkeää hakeutua hoitoon.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että episodinen muisti, joka perustuu kokemuksiin ja menneisyydestä, on melko vakaa noin 60 vuoden ikään asti. Episodisen muistin heikentyminen on hyvin yksilöllistä, ja on ihmisiä, joilla on erittäin hyvä muisti yli 60-vuotiaana. Perimä, ympäristö ja fyysinen aktiivisuus vaikuttavat muistiin vanhemmalla iällä.
Dementiasairaudet ovat joukko sairauksia, jotka vaikuttavat aivojen toimintaan, erityisesti ajattelu- ja muistikykyyn. Usein ne vaikuttavat muistiin ja kykyyn suunnitella ja suorittaa arkipäiväisiä tehtäviä. Myös tunteet, ahdistus ja käytösmuutokset voivat heikentyä. Aivoissa tapahtuu soluja tuhoavia ja kuolettavia muutoksia. Ne kehittyvät hitaasti ja usein oireet ilmestyvät pitkän ajan kuluttua (2).
Huolehdi muististasi
Perimällä ja ympäristöllä on merkitys muistin toimintaan. Fyysinen aktiivisuus ja hyvä kunto aikuisena lisäävät mahdollisuuksia säilyttää hyvä muisti ja aivot ikääntyessä. Aivojen stimuloiminen ja niiden haastaminen esimerkiksi ristisanatehtävien ratkaisemisella tai erilaisilla sosiaalisilla aktiviteeteilla on positiivista.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysinen aktiivisuus vaikuttaa positiivisesti muistiin. Eräässä tutkimuksessa puolet ryhmästä käveli reippaasti 45 minuuttia kolme kertaa viikossa, kun taas toinen puoli teki venyttelyharjoituksia kolme kertaa viikossa. Vuoden kestäneen tutkimuksen jälkeen kävelijöiden hippokampus ei pelkästään pienentynyt, vaan se oli kasvanut keskimäärin 2 %. Lisäksi kävelyryhmän muisti parani tutkimuksen alusta lähtien.
Kirjojen lukeminen on hyvä tapa stimuloida aivoja.
Aineet, joilla on positiivisia vaikutuksia ikään ja muistiin
Vaihtelevalla ja terveellisellä ruokavaliolla on tärkeä merkitys aivoille ja jaksamiselle. Tutkimukset ovat osoittaneet, että muun muassa omega-3-rasvahapot, Q10, fosfatidylseriini ja B12-vitamiini vaikuttavat positiivisesti aivoihin. Suurempi omega-3:n saanti on liittynyt vähäisempään ikääntymiseen liittyvään henkiseen heikkenemiseen ja Alzheimerin taudin riskin vähenemiseen. Rasvahapot DHA ja EPA ovat tärkeitä, sillä DHA edistää muun muassa aivojen neuronien normaalia toimintaa ja on tärkeä lasten aivojen kehitykselle (3).
Q10 esiintyy luonnollisesti kehossa pääasiassa sydämessä ja aivoissa, missä se toimii voimakkaana antioksidanttina, joka suojaa oksidatiiviselta stressiltä. Q10:n puutetta esiintyy pääasiassa vanhemmilla ihmisillä. Elimistön oma Q10:n tuotanto laskee jo 20-30-vuotiaana, mikä tarkoittaa, että me tarvitsemme ylimääräistä Q10:tä. On olemassa tutkimuksia, jotka osoittavat, että Q10 liittyy vahvasti useisiin sairauksiin, mukaan lukien sydän- ja verisuonitauteihin sekä neurologisiin häiriöihin. Siksi on hyvä lisätä Q10:tä jo varhaisessa iässä!
Fosfatidyyliseriini on fosfolipidi, eräänlainen vesiliukoinen aine, jota esiintyy luonnollisesti kehon solukalvoissa, myös aivoissa. Fosfatidyyliseriinistä ja sen mahdollisista vaikutuksista aivoihin ja kognitiivisiin kykyihin on tehty useita mielenkiintoisia tutkimuksia. Iän myötä aivojen rakenne ja biokemia muuttuvat, mikä voi johtaa kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen monilla alueilla. Koska fosfatidyyliseriini on tärkeä komponentti monissa tärkeissä kognitiivisissa prosesseissa, aineen vaikutuksesta ikääntyvien aivojen elinvoimaan ja aivojen toimintaan on meneillään monia tutkimuksia.
B12-vitamiini on tärkeä vitamiini, jota me ihmiset emme pysty muodostamaan itse elimistössä, vaan se on saatava ravinnon kautta. Sillä on useita tärkeitä tehtäviä kehossa pääasiassa aivojen ja hermoston normaalin toiminnan sekä normaalisti toimivan immuunijärjestelmän kannalta. B12 edistää myös verenmuodostusta ja solujen jakautumista, mikä pitkällä aikavälillä vähentää uupumusta ja väsymystä.
Tuotevinkit
Lähteet:
1. Hjärnfonden Så utvecklas språk, minne och sinnen (Haettu 24.2.2021)
2. Alzheimer Sverige Kognitiva sjukdomar (Haettu 24.2.2021)
3. Michelle A Phillips, Caroline E Childs, Philip C Calder, Peter J Rogers No Effect of Omega-3 Fatty Acid Supplementation on Cognition and Mood in Individuals with Cognitive Impairment and Probable Alzheimer's Disease: A Randomised Controlled Trial (Haettu 2021-02-21)