Näin stressi vaikuttaa aivoihimme

Stressin kokeminen on osa arkipäiväämme ja jokainen kokee stressiä joskus, mutta eri tavoin. Miten stressi vaikuttaa aivoihimme ja kehoomme, ja voimmeko tehdä jotain, jotta stressi ei vaikuttaisi meihin negatiivisesti?

• Mitä on stressi?
• Miten aivot vaikuttavat stressissä?
• Onko kaikki stressi negatiivista?
• Palautuminen

Stressi on osa modernia yhteiskuntaamme.

Mitä on stressi?

Stressi on osa elämää, ja me kaikki koemme ja reagoimme siihen eri tavoin. Kehomme toimivat tänä päivänä samalla tavalla kuin esivanhempamme. Keho reagoi vaistomaisesti uhkiin, ja aivot lähettävät signaaleja, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin ja lihakset jännittymään. Stressihormonit vapautuvat vereen vapauttaakseen tarvittavaa energiaa, kipukynnys nousee ja veri muuttuu sakeammaksi, jotta emme menettäisi liikaa verta, jos loukkaantuisimme. Kaikki kehon energia keskittyy siihen, että pystymme suoriutumaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Kun "uhkakuva" on poissa, keho rentoutuu ja palaa normaaliin tilaan, valmistautuen seuraavaan koitokseen.

Miten aivot vaikuttavat stressissä?

Aivojen ja stressin erityisyys on siinä, että aivot eivät osaa erottaa todellista uhkaa tai sellaista, jonka vain kuvittelet. Siksi stressiä voi kokea, kun kuvittelee uhkan tai vaikean tilanteen, jota ei todellisuudessa ole olemassa. Keho reagoi kuitenkin aivojen signaaleihin. Esimerkiksi ajatukset kuten "entä jos loukkaannun" tai "ehkä menetän työni tämän takia" voivat aiheuttaa stressiä.

Aivoissa on noin 100 miljardia hermosolua, jotka ovat yhteydessä laajoissa verkostoissa. Ne vastaanottavat, käsittelevät ja lähettävät signaaleja. Jotta aivot toimisivat optimaalisesti, hermosolujen välisen kommunikoinnin on toimittava oikein. Eläintutkimukset ovat osoittaneet, että aivot muuttuvat stressin aikana ja että hermosolut supistuvat kroonisen stressin aikana. Aivotutkimukset ja uupumus ovat osoittaneet, että ihmisillä, joilla on uupumusoireyhtymä, on ohuempi aivokuori tietyllä alueella otsalohkossa. Otsalohko on keskeinen ja tärkeä osa kykyämme keskittyä, suunnitella ja organisoida. Siellä tallennetaan tietoa lyhyeksi ajaksi. On myös havaittu, että aivokuoren tilavuus palautuu normaaliin yhden tai kahden vuoden jälkeen.

Myös striatum, aivojen alue, on osoittautunut ohuemmaksi uupumusoireyhtymästä kärsivillä henkilöillä. Striatum on aivojen alue, joka on tärkeä erilaisten kognitiivisten prosessien kuten kielen, muistin ja tunteiden kannalta.

Kaikki reagoivat stressiin eri tavoin.

Onko kaikki stressi negatiivista?

Kun emme hallitse stressiä tai koemme sitä pitkään, se voi muuttua raskaaksi ja johtaa terveydelle haitallisiin tapoihin kuten tupakointiin, liikkumattomuuteen ja epäterveellisiin ruokailutottumuksiin. Pitkään jatkuvaa stressiä on tutkittu ja se voi johtaa erilaisiin sairaustiloihin, kuten masennukseen ja sydän- ja verisuonitauteihin.

Pieninä annoksina stressi voi kuitenkin olla positiivista keholle ja aivoille. Stressi voi auttaa suorittamaan työtehtäviä nopeammin lisääntyneen keskittymisen ansiosta tai auttaa treenissä väliaikaisesti lisääntyneen valppauden kautta. Nyky-yhteiskunnassa elämme jatkuvan koulun, työn tai perhe-elämän aiheuttaman stressin keskellä, kun taas ennen ihminen koki tilapäistä stressiä esimerkiksi petoeläimien vuoksi. Silloin stressi meni nopeasti ohi.

On tärkeää tunnistaa pitkäkestoisen stressin varoitusmerkit, koska se ei ole hyväksi keholle. Esimerkiksi, jos sinulla on vaikeuksia keskittyä, rentoutua tai jätät väliin levon, ystävät ja vapaa-ajan aktiviteetit ajanpuutteen vuoksi.

Palautuminen

Selviytyäksemme stressaavista ajoista meidän on löydettävä tasapaino aktiivisuuden, unen, valveillaolon, levon ja fyysisen toiminnan välillä. Nykyisen stressaavan yhteiskunnan keskellä on tärkeää levätä ja nukkua, jotta sekä keho että aivot voivat palautua. Kestämme stressijaksoja, mutta ne voivat olla haitallisia, jos stressi jatkuu pitkään ilman lepoa, palautumista ja unta.

Esimerkkejä aineista, joiden sanotaan vaikuttavan positiivisesti stressiin, ovat muun muassa ashwagandha, gaba ja reishi. Ashwagandhaa on käytetty pitkään ayurvedisessa perinteessä vahvistavana ja tasapainottavana, erityisesti stressiä ja väsymystä vastaan.

GABAa esiintyy luonnollisesti kehossa ja se on aine, joka rauhoittaa ja auttaa kehoa rentoutumaan. GABA on erityisen hyvä pitkäkestoisen stressin tai univajeen yhteydessä, ja GABA:n puute voi ilmetä muun muassa jännittyneinä lihaksina, huonona muistina ja päänsärkynä.

Reishi on sienilaji (lakkakääpä), joka on suosittu itämaisessa perinteessä, erityisesti rauhoittavan vaikutuksensa ansiosta. On olemassa joitain tutkimuksia, joissa on tutkittu reishin ominaisuuksia masennukseen ja verensokerin hallintaan, mutta lisätutkimuksia tarvitaan johtopäätösten tekemiseksi. Tämä sieni on kuitenkin täynnä vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidanttisia ominaisuuksia omaavia aineita.

Vinkkejä stressin käsittelyyn:

• Mindfulnessia käytetään muun muassa terveydenhuollossa helpottamaan stressin hallintaa.
• Hengitysharjoitukset
• Tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnossa olemisella on myönteisiä terveysvaikutuksia. Lähde siis lenkille tai ulkoilemaan!
• Venyttele kehoasi liikkuvuusharjoittelun tai joogan avulla. Täydellinen stressaantuneille ja jännittyneille lihaksille!

Tuotevinkit

 

Reishi-uute

 

QURE Brain

 

BrainBoost

 

Ashwagandha Premium

 

Sitikoliini 250

 

KSM 66 Ashwagandha

Tärkeää! Jos koet stressiä ja ahdistusta esimerkiksi taloudellisista vaikeuksista, läheisen kuolemasta tai muista vaikeista tilanteista, älä epäröi kääntyä ammttilaisen puoleen.