Suolisto - vaikuttaako se meihin enemmän kuin luulemmekaan?

Tutkimukset osoittavat, että suolisto, jota usein kutsutaan "toisiksi aivoiksi", vaikuttaa kaikkeen aina vastustuskyvystä mielialaan. Viime vuosikymmenen aikana tiede on yllättynyt mielenkiintoisista löydöksistä, muun muassa suoliston ja aivojen välisestä vuorovaikutuksesta. Mutta ehkäpä suolisto ei ole kuitenkaan saanut ansaitsemaansa huomiota. Mitä me oikeastaan tiedämme suolistosta tällä hetkellä?

Mitä suolistofloora on?

Suolisto yhdessä suolistoflooran kanssa muodostaa yhden kehon suurimmista elimistä ja koostuu suoliston bakteereista ja muista mikro-organismeista, jotka yhdessä muodostavat eräänlaisen ekosysteemin. Mikro-organismit ovat usein niin pieniä, että ne näkyvät vain mikroskoopilla. Jopa kymmenestä sataan triljoonaa mikro-organismia muodostaa sen, mitä kutsumme suolistoflooraksi.

Suoliston mikro-organismit sisältävät yli kolme miljoonaa proteiineja tuottavaa geeniä, joita kutsutaan mikrobiomeiksi. Ne ohjaavat mikro-organismien toimintaa.

Yhteensä suolistossa on yli tuhat bakteerilajia, mutta bakteerien määrä ja tyyppi ovat yksilöllisiä. Kiinnostavaa kyllä, eri väestöryhmien bakteerilajien määrässä ja koostumuksessa on pystytty havaitsemaan eroavaisuuksia, minkä ansiosta bakteerilajit voidaan jakaa muutamaan eri ryhmään. (1)

Suolistofloora ja terveytemme

Monet tunnetut sanonnat viittaavat vatsan merkitykseen terveydellemme ja elämällemme. Sanotaan esimerkiksi, että intuitio sijaitsee vatsassa ja antaa meille "vatsan tunteen", ja useimmat ymmärtävät, mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että on "stressivatsa". Vaikka vatsa kokonaisuudessaan ansaitsee huomionsa, voi joskus tuntua, että suoliston ja suolistoflooran rooli jää hieman liian vähälle huomiolle. Suoliston ja suolistoflooran tehtävänä on varmistaa kehon hyvinvointi ja ne vaikuttavat moniin kehon tärkeimpiin toimintoihin, kuten immuunijärjestelmään ja aineenvaihduntaan. Lisäksi suolisto toimii yhdessä kehon kenties arvostetuimman ja ihailuimman ruumiinosan, aivojen, kanssa.

Suoliston kunto vaikuttaa monin tavoin hyvinvointiimme, ja siitä on löydetty yhteyksiä suolistoflooran koostumuksen muutosten ja tiettyjen elämäntapasairauksien välillä. Eri tekijät, kuten ruokailutottumukset, ikä ja elinympäristö vaikuttavat siihen, millaisia mikro-organismeja suolistossamme on. On havaittu, että terve aikuisten suolistofloora on monimuotoinen ja runsas. Se on myös vähemmän herkkä muutoksille kuin vanhusten ja pienten lasten suolistoflooraryhmät, jotka ovat herkempiä tilapäisille häiriöille ja suolistoinfektioille. Tiedetään myös, että suolistoflooran muutokset voivat vaikuttaa tiettyjen ravintoaineiden imeytymiseen (1).

Syömämme ruoka sisältää mikro-organismeja, ravintoaineita ja joskus myös haitallisia aineita, jotka vaikuttavat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä suolistoflooraamme, ja jotkut niistä voivat aiheuttaa suoliston ja vatsan infektioita. Ei kuitenkaan ole täysin selvillä, mitä tiettyjen ruoasta saamiemme mikro-organismien terveysvaikutukset ovat (1).

Noin 80 prosenttia immuunijärjestelmästä sijaitsee suolistossa

Niinkin suuri osa kuin noin 80 % immuunijärjestelmästä sijaitsee suolistossa, jossa on miljardeja bakteereja, jotka ovat erittäin tärkeitä terveydelle. Yhdessä vatsan limakalvon kanssa ne luovat suojaavan esteen suolikanavan ja verenkierron välille. Lisäksi bakteerit aktivoivat ja stimuloivat immuunijärjestelmää, mikä vaikeuttaa haitallisten organismien läpipääsyä. Hyvät bakteerit ehkäisevät myös suolistotulehduksia (2, 3).

95 % serotoniinista syntyy suolistofloorassa

On yleinen harhaluulo, että aivot ovat pääasiallinen välittäjäaine serotoniinin tuottaja. Tosiasiassa aivot tuottavat vain hyvin pienen osan kehon serotoniinista, mutta ne ovat sen sijaan mukana monien muiden välittäjäaineiden tuotannossa, jotka ovat tärkeitä terveydelle. Serotoniinilla on suuri merkitys useille kehon toiminnoille, kuten mielialalle sekä unirytmin ja kognitiivisten kykyjen säätelylle. Suurin osa serotoniinin tuotannosta, noin 95 %, tapahtuu suolistossa! (4)

Mitä voi tehdä vahvistaakseen suolistoflooraansa?

Suolistoflooran terveyteen voi vaikuttaa elämäntapavalinnoilla, kuten ruokavaliolla ja liikunnalla. Yksi yleisimmistä syistä maha-suolikanavan häiriöihin on stressi. Jos kärsii vatsavaivoista ja epäilee niiden johtuvan stressistä, stressin aiheuttajaa olisi hyvä yrittää minimoida. On todettu, että kuitujen saanti lisää hyviä bakteereja suolistofloorassa sekä määrällisesti että suhteellisesti. Myös tyydyttymättömät rasvahapot voivat auttaa ylläpitämään terveellistä suolistoflooraa, sillä niiden on havaittu voivan lisätä suolistoflooran lajikirjoa (1). Lisäksi monipuolinen ruokavalio voi auttaa suolistoflooraa mukautumaan paremmin erilaisiin häiriötiloihin (5).

Suolisto on kuin "toiset aivot"

Viime vuosina on tutkittu yhä enemmän suoliston ja aivojen välistä yhteyttä, jota kutsutaan nimellä "gut brain axis", eli suolisto-aivot-akseliksi. On havaittu, että suoliston toiminta voi vaikuttaa aivojen terveyteen ja päinvastoin. Viime vuosikymmenen aikana tutkimukset ovat edistyneet merkittävästi ja uusia mielenkiintoisia löydöksiä tehdään jatkuvasti, mikä tekee alasta erittäin ajankohtaisen nykyiselle tieteelle. Jotkin tieteellisistä löydöksistä ovat edelleen hypoteettisia ja vaativat lisätutkimusta, mutta ne voivat silti antaa meille käsityksen siitä, mitä merkityksiä suolistolla ja suolistoflooralla voi mahdollisesti olla terveydellemme ja hyvinvoinnillemme.

Suolisto-aivot-akseli ja välittäjäaineet

Välittäjäaineilla ja hormoneilla on tärkeä rooli monissa kehon toimintojen säätelyssä. Näitä ovat esimerkiksi mieliala, uni, ruokahalu ja kognitiiviset kyvyt. Serotoniini on tunnettu välittäjäaine, joka vaikuttaa mielialaan ja henkiseen hyvinvointiin. Serotoniinin puute voi edistää muun muassa masennusta. Myös GABA (gamma-aminovoihappo) on välittäjäaine, joka vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin. Mitä tekemistä tällä on sitten suolistobakteerien kanssa? Suolistobakteerit reagoivat keskushermoston signaaleihin vagushermon ja suoliston hermoston kautta, mikä voi muuttaa näiden välittäjäaineiden ja hormonien tuotantoa. Suolistobakteerit voivat puolestaan vaikuttaa hormonien ja välittäjäaineiden tuotantoon, jotka viestivät aivojen ja hermoston kanssa. Vagushermojen kautta suolistobakteerien ja aivojen välillä tapahtuu siis kaksisuuntaista viestintää. (6)

Tuotteet vatsan terveyteen:

 

Probiotic Vital

 

Probiotic Premium

 

Maitohappobakteeri

 

Priobio Kids

LÄHTEET:

1. Livsmedelsverket. Tarmfloran. 2023. (Haettu 2023-05-21)
2. Cedergård, Lennart & Widell, Anna. 2001. Probiotika återställer tarmens bakterieflora. (Haettu 2021-12-09)
3. Hu, Hsin-Jung & Wu, Eric. 2012. The role of gut microbiota in immune homeostasis and autoimmunity. (Hämtad 2021-12-09)
4. NatalieTerry, Kara Gross. Margolis Serotonergic Mechanisms Regulating the GI Tract: Experimental Evidence and Therapeutic Relevance.(Haettu 2024-05-24)5. Mark L. Heiman, Frank L. Greenway. 2016. A healthy gastrointestinal microbiome is dependent on dietary diversity. (Haettu 2024-05-24)
6.Leon M. T. Dicks. 2022. Gut Bacteria and Neurotransmitters. (Haettu 2024-05-24)
7.Viktoriya Nikolova, Syed Yawar Zaidi, Allan H Young, Anthony J Cleare, James M Stone. 2019. Gut feeling: randomized controlled trials of probiotics for the treatment of clinical depression: Systematic review and meta-analysis. (Haettu 2024-05-24)